Ikuisuusprojektin loppuunsaattaminen | Att fullborda ett evighetsprojekt

Työstät innolla uutta käsityötä, kunnes tapahtuu jotain ja into hiipuu. Aloitat seuraavaa projektia muka edellisen rinnalla, mutta tosiasiassa jokin projekteista jää roikkumaan eikä meinaa valmistua millään. Kuulostaako tutulta?

Du börjar ivrigt med ett nytt handarbete och pynjar på tills ivern avtar ibland till och med utan någon speciell orsak. Du börjar med nästa projekt och tänker göra det parallellt med det som du påbörjat tidigare, men i verkligheten blir det första arbetet aldrig klart eller ligger halväfrdigt i något vrå längre än du någonsin trott. Låter det bekant?

Itselleni kävi usein noin, ennen kuin asetin pari vuotta sitten itselleni tiukan linjauksen yhden käsityön politiikasta. Olenkin saanut ihan hyvin pidettyä kiinni siitä, että aloitan uutta käsityötä vasta kun edellinen on valmis. Jostakin syystä kuitenkin viime keväänä aloittamani Moomin x Novita -malliston Mymmeli-sukat jäivät roikkumaan yli vuodeksi. Pari viikkoa sitten keräsin tahdonvoimani, laitoin muut hommat jäihin ja jatkoin ikuisuusprojektiani. Tässä oma top 3-listani keinoista, joiden avulla saan itseni ryhdistettyä tekemään  roikkumaan jääneen työn loppuun:

• Kerro julkisesti, että ikuisuusprojekti on työn alla ja lähetä samaan kanavaan tilanneraportteja, kun työ etenee. Itse mainostin hommaa sekä perheelleni että Instagramissa.
• Aseta itsellesi deadline: tällä kertaa oli sopivasti äitienpäivä käsillä. Aioin muutenkin antaa sukat äidille, mutta en ollut alunperin ajatellut niitä äitienpäivälahjaksi.
• Keksi itsellesi jokin todella houkutteleva projekti, jonka saat aloittaa palkintona ikuisuusprojektin valmistumisesta.

Mitä sinä lisäisit listaan? Vai jääkö sinulla ylipäätään käsitöitä roikkumaan puolivalmiina?

Jag råkade ofta ut för de det nämnda fenomenet tills jag för ett par år sedan gjorde upp strikta riktlinjer och en ettprojektspolitik: jag får inte börja med ett nytt arbete innan det föregående är klart. Ändå hade de här sockorna från Moomin x Novita-kollektionen glömts i skåpet där de legat i ett år. För ett par veckor sedan samlade jag min viljestyrka och stickade sockorna klara. Nu när projektet är klart vill jag dela med mig av min top 3-lista på tips för att få ett evighetsprojekt klart:

• Berätta öppet för någon att du har ett gammalt projekt som du har bestämt dig för att slutföra. Dela bilder medan du jobbar. Själv berättade jag om projektet förutom till min familj också på Instagram.
• Lägg ut en deadline: den här gången kom morsdagen riktigt passligt. Jag hade annars också planerat att ge sockorna till mamma, de var bara inte planerade som en morsdagspresent år 2020.
• Hitta ett riktigt roligt projekt som du får börja med som belöning först efter att det halvfärdiga projektet blivit klart.

Vad skulle du lägga till på listan? Eller brukar du få dina projekt klara så du slipper problemet med halvfärdiga evighetsprojekt?

Sukat on neulottu Novitan Nalle-langasta. Se oli lopulta mielestäni liian paksu tähän malliin ainakin omaa käsialaani ajatellen. Toisaalta malli oli tehty neulottavaksi Novitan Muumitalo-langasta, joka vastaa paksuudeltaan Nallea. Ehkäpä siis pienemmät puikot olisivat olleet paikallaan, nyt en vaihtanut puikkoja pienempiin, koska tuntui että sukasta tulisi pienemmillä puikoilla liian tönkkö. Tosi somathan noista nytkin lopulta tuli. Viimeistelyn voiman näki kyllä hyvin, kun möykkyiset kirjoneulesukat oikenivat maagisesti kastelun ja höyrytyksen avulla. Kirjoneuleen tekemistä pitäisi kyllä tämän neulojan harjoitella vielä kovasti: olin joskus siinä lajissa parempi, mutta nyt ovat taidot ruostuneet.

Sockorna är stickade i Novita Nalle. Tycker det är lite väl tjockt till modellen, men grovleken är samma som på Novitas Muumitalo-garn, som modellen är tänkt för. Kanske jag provar lite tunnare garn till mina nästa Mumin-sockor.