Metsästä ruokapöytään: luonnonvihannekset | Från skog till bord: ätbara vilda växter

Instagramini puolella vilahtikin jo kuva tämänviikkoisen metsäretkeni antimista. Viime syksynä sain uuden kaverin sienimetsään ja nyt hän puolestaan vei minut kevään kunniaksi luonnonyrttejä keräämään.

Den som följer mig på Instagram såg kanske redan lite av skörden jag hittade på min skogsutflykt i veckan. Förra hösten fick jag en ny kompis till svampskogen och nu var det hennes tur att inviga mig i naturörternas hemligheter. 

En ole koskaan aiemmin poiminut metsästä syötävää marjojen ja sienien lisäksi, ketunleipien maistelemista lukuunottamatta tietysti. Mummoni on kyllä aina käyttänyt nokkosta ruoanlaitossa ja sitä minunkin on pitänyt monesti hakea, mutta itse en vain ole toimertunut. Oli siis jo aikakin! Jos vielä mietit, miksi näitä nyt muka kannattaa kerätä, vastaukseni on: 

1. Luonnosta nauttiminen ja liikunta
2. Vaihtelua makumaailmoihin: luonnonyrttejä voi lisätä moniin ruokiin, netistä löytyy valmiita reseptejä. Voit myös lisätä luonnosta poimimiasi kasveja viljeltyihin salaateihin. 
3. Ei maksa mitään

Jag har aldrig plockat mat ur naturen förr, förutom bär, svampar och smakprov av harsyra. Min farmor har alltid använt nässlor i matlagningen och jag har haft som plan att testa själv, men har bara inte kommit mig för. Det var alltså på tiden att ta sig till skogen nu! Om du funderar varför man nu skulle vilja plocka naturörter är mitt svar följande:

1. Du får njuta av naturen medan du plockar din mat.
2. Du får omväxling till smakvärlden i din kost Naturörter kan läggas i många rätter, det finns till och med färdiga recept på internet. Du kan också blanda naturörter med odlade sallader till exempel när du lagar grönsallader.
3. Gratis grönt till bordet

Luonnonkasveja ruokapöytään hakiessa pitää olla tarkkana, että poimii vain syömistarkoituksiin sopivia kasveja, sama sääntö siis kuin sienimetsälläkin. Jos olet ensikertaa poimuuhommissa, kannattaa siis valita pari lajia, joita poimii, ettei tarvitse tunnistaa monia eri lajeja. Meidän reissulla pusseihin päätyivät tällä kerralla maitohorsmaa, ketunleipiä ja nokkosta. Jos sinulta puuttuu vielä tietoa ja taitoa villivihannesten hyödyntämisestä eikä lähipiiristä löydy neuvonantajaa, hyvään alkuun pääsee esimerkiksi tämän listauksen avulla.

Det krävs artkännedom för att plocka mat i skogen så att man bara plockar ätbara växter, samma regel som i svampskogen alltså. Om du är nybörjare, välj ut ett par arter som du fokuserar på för att inte behöva identifiera massor med arter och därmed minimera risken att plocka något giftigt. Vi specialiserade oss den här gången på mjölkört, harsyra och nässlor. Om du inte ännu är bekant med att ätliga vilda växter och känner inte heller någon som kan hjälpa dig, bekanta dig gärna till exempel med den här listan.

Lajittele ja käsittele Sortera och behandla 

Fiksu ottaa mukaan erilliset pussit keräämilleen lajeille ja välttyy lajitteluhommilta retken jälkeen. Itse en kuulunut tähän kastiin, vaan iskin koko saaliin samaan kassiin. Kotona sitten ajattelin, että jospa olisikin laittanut erikseen vaikkapa edes nokkoset ja salaatiksi menevät horsmat ja ketunleivät, olisi säästynyt showlta. Lajittelun jälkeen huuhtelin kasvit ja annoin niiden kuivua pyyhkeen päällä. 

Den som är smart tar med sig några olika påsar så att man kan sortera växterna redan i skogen. Jag var inte smart, utan slängde allt i en och samma påse. Medan jag sorterade växterna funderade jag på att man borde åtminstone separera de växter man tänker använda som sallad från andra växter. Efter sorteringen sköljde jag växterna och lade dem på en kökshandduk för att torka. 

Nokkoset pääsivät pyyhekuivauksen sijaan kattilaan ryöpättäväksi. Ryöppääminen oli nopea prosessi, niitä käytettiin kiehuvassa vedessä minuutin ajan. Ryöpätyt nokkoset silppusin saksilla ja pakastin myöhempää käyttöä varten. Näistä olisi tarkoitus valmistaa joko nokkossoppaa tai nokkossämpylöitä. Tiesitkö muuten, että nokkosta voi poimia paljain käsin, jos varren nipsaisee poikki ihan reilusti? Minä tiesin, mutta turvauduin silti hanskoihin. Nössö!

Nässlorna fick bli vällda istället för handdukstorkandet. Vällandet var en snabb process: de kokades i bara en minut. Efter att ha vällt nässlorna klippte jag dem med en sax och ställde i frysen för senare användning. Min plan är att laga nässelsoppa eller nässelsemlor av dem. Visste du annars, att man kan plocka nässlor med bara händer, om man knipsar av dem på stjälken? Jag visste, men hade ändå handskar på. Vilken mes jag är!

Horsmanlehtiä, ketunleipiä ja joitakin muita kasveja voi käyttää vihersalaatin tapaan. Säilytin omia lehtiäni pesun jälkeen talouspaperilla vuoratussa pakasterasiassa. 

Blad av mjölkört, harsyra och vissa andra växter kan änta som grönsallad. Jag förvarade mina tvättade blad i små plastaskar, som jag fodrat med hushållspapper. 

Nuorten horsmien varret (eli sellaiset, joiden lehdet ovat vielä pienenä suppilona tai nuppunä varren päässä) ovat hyödynnettävissä parsan tavoin. Haaveilimme metsässä pekoniin käärityistä horsmista, mutta päädyin lopulta valmistamaan horsmafrittatan.  Tutkailin netissä erilaisia parsafrittata-reseptejä ja tein sitten hyvin löyhästi tähän reseptiin pohjautuen oman versioni. Tässä siis resepti, jonka mukaan oman frittatani valmistin:

Horsmafrittata

• Nippu nuoria maitohorsmia, nipun koko saisi vastata kaupan parsanipun kokoa
• 2 isoa, keitettyä perunaa
• 8 kananmunaa
• Vajaa 1 dl maitoa
• 1 valkosipulinkynsi
• 1/2 tl suolaa
• basilikaa
• valkopippuria

1. Vuoraa vuoka (n. 15 cm x 20 cm) leivinpaperilla. Laita uuni lämpenemään 200°C
2. Viipaloi perunat. Levitä viipaleet vuoan pohjalle. 
3. Kiehauta horsmat, noin minuutin keittoaika riittää.
4. Levitä horsmat perunoiden päälle.
5. Riko munat kulhoon. Lisää maito ja mausteet sekä puristettu valkosipulinkynsk, sekoita.
6. Kaada seos vuokaan.
7. Paista noin 20 min 200°C.

Vinkki! Voit halutessasi käyttää maidon tilalla kermaa (maustettua tai maustamatonta) ja lisätä seokseen juustoraastetta. Ainakin parmesanin pitäisi sopia hyvin!

Unga mjölkörtstjälkar (som bladen inte ännu helt slagit ut på, ser ut som små tofsar eller knoppar) kan tillredas på liknande sätt som sparris. I skogen drömde vi om att tvinna bacon runt rallarrosorna  och grilla eller grädda dem, men till slut lagade jag en frittata. Jag bekantade mig med ett antal recept för sparrisfrittata på nätet och använde till slut det här receptet mycket löst som någon sorts riktlinje för min rätt. Här är alltså min version av receptet:

Frittata på mjölkört

• Ett knippe unga rallarrosor: knippet får motsvara sparrisknippena som säljs på butik
• 2 stora, kokta potatisar
• 8 ägg
• 1 dl mjölk (en lite knapp desiliter räcker)
• 1 vitlöksklyfta
• 1/2 tsk salt
• basilika
• vitpeppar

1. Fodra en ugnsform (ca. 15 cm x 20 cm) med bakplåtspapper.
2. Skiva potatisarna. Bred ut skivorna i formen. 
3. Koka rallarrosorna snabbt, cirka en minut räcker som koktid.
4. Placera rallarrosorna på potatisskivorna.
5. Kläck äggen i en skål. Blanda i mjölk, kryddor och en pressad vitlöksklyfta.
6. Häll äggblandningen i ugnsformen.
7. Grädda i 200°C i ca. 20 minuter.

Tips! Du kan använda grädde (naturell eller smaksatt) istället för mjölk eller blanda i riven ost i smeten. Parmesan borde funka fint!

Oletko sinä jo maistanut luonnonyrttejä? Mitkä ovat sinun tärppisi luonnokasvien hyödyntämisessä? Ja hei, muistathan jokamiehenoikeudet luonnonantimia hyödyntäessäsi! Täällä voit tutustua jokamiehenoikeuksiin ja täällä testata joko jokamiehenoikeudet ovat hanskassa.

Har du redan testat på naturörter? Vad är dina hetaste tips för att använda naturörter i matlagning? Och hej, du kommer väl också ihåg att respektera allemansrätten när du använder dig av naturmaterial? Du kan bekanta dig med allemansrätten här och testa om du redan behärskar allemansrätten här.